A'inmajaa eküülü anaasü

Shia ei'iyatiaakaa namüin napüshua'a naa wayuukana eeinjatüin nneerüin nama'ana otta eein nneerü sülianjatü eküülü wainma, anain otta katchinjanain neiruku sütüma süpüla anaijanain jee nojoluin ayulee.

Su'ttia > Kajütaa > A'inmajaa eküülü anaasü

Pünta sünain ya'aya tü e'itpaka aiinjunuin süpüla eeinjatüin eküülü, otta tü aa'innakaa sutuma tü a'yatawaakat sünain apa'a eküülü sulu'u noumain Wayuu soo'opüna tü kajutaaka.

fondo imagen

Wakujeerü tü nnojotkat putüjaain aa'u

  • Tü kanüliakat Unidad de Producción de Alimentos para el Autoconsumo (UPAA) shia wane mma akatalüsü sütuma tü miichii aneekajushikat süpüla supünajünüin eküülü y/o saimajünüin mürüt, neküinjat naa kepiakana sulu'u tü miichikat. Tü UPAA münakat achajasü akaliinjaa süpüla einjatüin otta ekünüinjatüin tü ekütkat, sünainjee napünajüin neküin, ekiraajünüshi sünain anaainjatüin sünekajia tü eküütkat, anaainjatüin nakuaipa. Tü a'yatawaa proyecto namakat susawateematüin malu'u "Supansaajeerein tü Unidad de Producción de Alimentos para el Autoconsumo münakat sünainjee naapüin tü kasa cho'ujakat sünain na'yataikat, yalaijana namaa na atüjaashiikana saa'u sukuaipa apünaja, analanüinjana sütüma tü atujaskalüiru'ua otta achechera naa'yatainkat nepialu'u", je "ekiiraja sünain anaainjatüin sünekajia tü ekütkat je ana'injatüin nakuaipa soo'opüna tü aa'inakat sünainjee aa'inmajiraaka, nepialu'upüna je neküin eküülü anaas.

  • Aikalerushi sünain jülüjain añu tü palajatkat 1.0000 ka'i sünain katta o'u - o'unusu sünainjee süleeru'u nii (ipoolüin) antüin sünain piama nouyase naa tepichi toolo jo jiet - shia wane wentaana kapüleesü je waneesia süpüla sukeraajüin nemio'ulaain, naja'pülaain je natüjain ma'in, je anaa watta ka'i. Susawateein süyakayale'ereein tü jamükat kakaiyakat, süno'outtein sütsiin nii-joukai je süpansaajein sukuaipa wane kasa anaas süpüla anaainjanain naa tepichikana tooloyu je jieyu mio'ujanain süka anaa akuaipa.

  • Süpüla alataa sünaimüin tü a`yatawaa proyecto münakat, Tü miichikalüirüa acheküsü: eìnjana kepiain yaa sulu'u tü mmapa'a aneekushi sünainjee waraitüin sulu'upüna mmaapa eekai shitaushiipa ama süpüla saapanüin, naaneekajala naa laülaayukana sulu'ujana noumain wanawainjat sümaa tü antuipaka amüin tü akalinjiaka wayuu, shia apushii Wayuu eere shiishajirüipaa chaya sulu'u tü Ministerio del Interior münakat, Laülaapia mio'usükat eere shiatanüin amaa sukuaipa Wayuu, jitana, otta naa palirüin sumaa naalaülaase, wamaa sumaa o'ukajawa süchirüa aneeka einjatu cedula kolompiana je tarjeta ayawatia naamüin naa po'oloinakat pienchimüin nouyase je shiyawase IPS Wayuu akuujakat nachiku sünain katüin no'u sunüliamainjatü tuu wayuu laülaa chakat anulia sulu'u Laülaapia mio'usuka (Ministerio del Interior), eesü süpüla jaapain tü mmaapaka eweree jucheküin tü jamüin sukuaipa e'in shia jumaana e'paa tü wuinkalu'u juumana.

  • Tü aa'innajatka sütüma ICBF "Mil dias para cambiar al mundo" shia wane saapaya sulatüinjatüin sumapunaa tü shiyawasekat otta palajanain tu miichipaa noojotkat sotüin anñu. Shia ICBF, sumajira tü sulaulaaka salud jee shikiipujat miichikalüirua, shiawatüin naa tepichikana tooloyu je jieyu nnojoliiyüliikana ekeraajüin jarai juya, maaka saain jieyukat ipoonnü, ayuiijashii sümaa kachoin jayasüü nau sünain jamüsirüin. Uwatua aneekunushii naaapainaaka wane pakeetee achajashii annatirawa neküin je anaa.

  • Süpüla kamüinjaanain, naa Wayuukana otta naa apüshikana e'weshi sünain neenajünüin napüshua'a süjütalu'uin Ministerio de Agricultura y Desarrollo Rural münakat. Waneepia, e'keerotsü sünainje wane a'yatawaa e'iiyatünüshi sütüma tü kolotirakana nepiapa'a, akotchijirakat namaa naa apünajülika neküin je laülaayuu sulu'u noumain, nayajaa ashajiraka naapüshi. Aneekünüshii naa Wayuu mojuipajana eekai naachajain nakatchiirüin sukuaipa neekülee je apünaja nautpaa.

  • Süpüla shikerolu'unjatüin sulu'u wane Centro de Recuperación Nutricional münakat palajana süluwatain nakarnesekat eree neerejetnüin, sümüin ICBF o eere na kepiain, kapülainjana naa tepichi tooloyu je jiet nnojoliiyüliikana ekeraajüin jarai juya eekai sajachijaain sütüma nnojolin ana'in neeküin.

  • Eesü Süpüla kamüinjaanain nenajünaapa napüshua'a süjütalu'uin AUNAP münakat süpüla napüjiain proyectos süchiki alojoo jime je apünaja jime. Waneepia, neeitain nanülia naa akotchojirashikana sünain olojoo jime jo kolotirakana sulu'u wane mma sünain lotüin nakuaipa, naaya ashajiraaka napüshikana. Tü AUNAP münakat kapülainsü naapüla naa kolotirakana kepiakana anooipa'a sülia tü pueulokat je wayuukanüirüa, napüin tü naayatalainjatka aka, nekirajüin je eesü namaa naa atüjashikana süchiki tia süpüla akatchinja süpünajia jime je aa'inmaja tü eekat shirokü paalakat.

  • Süpüla shikerolu'unjatüin sünain akaa`amüinja saaka shiküin sümaa ICBF ashajirüinjat sümaa tü programa süpülakat tepichi jouyu, sülatirüin tü sükarnesekat eere shireejennüin jo sünainjee proyectos anakana ma'in sulu'u tü mma aneeküjushi..

Laülapia achajaaka painwa sünain koolotirain süchirua tü kajutaka wayuu süpüla einjatuin aimajunuin tu eküülü wamepiia

A'inmajaa eküülü anaasü naapula Wayuukana